Virastokatu – Harjukatu Heikki Rautio
Harjukatu ja sen synty
Harjukatu, taajaman välittömässä keskustassa, on varsin nuori katu. Harjukatu on ikään kuin jatkoa nykyiselle Virastokadulle, joka saa alkunsa torin laidasta Kastarin liiketalon kohdalta. Virastokatu sai nimensä valtion virastotalon ja silloisen Kiuruveden kunnan-talon mukaan. Kadun varressa ei alkuaan ollut muita rakennuksia kuin Einari Moilasen talo, Kastarin liiketalon lisäksi.
Einari Moilasen talo. Takana vasemmalla Kastarin talo ja oikealla taksiasema, joiden välistä näkyy Osuupankin pihaa. Kuva Rautioiden kotiarkisto.
Einari Moilanen oli kanttori. Hän oli innokas musiikkimies joka oli perustamassa Kiuruveden Mieslaulajia nykyistä Mieskuoro Kiurun Laulua. Moilasen perhe asui tässä talossa silloisen kansakoulun puoleisessa päässä. Einari Moilanen oli kansaneläke-toimiston johtaja ja toimisto sijaitsi samassa rakennuksessa. Lisäksi rakennuksen torinpuoleisessa päässä oli Sylvi Vartiaisen kukkakauppa, Niskasen valokuvaamo ja Rukoushuone Betanian tilat. Sylvi Vartiaisen kukkakaupan lopetettua samoissa tiloissa aloitti Tapani Lempinen putkiliikkeen. Taksiasema toimi myös jokin aikaa Virastokadun varrella.
Vuonna 1952, kun tulimme Kiuruvedelle, oli Harjukadun kohdalla polku, joka johti jo rakennettujen muutaman talon tonteille. Polun päässä oli Jukka Tapanisen talo, joka rajautui Kirkkoharjuntiehen. Nimi Harjukatu tuntui kovin oudolta, kun taloille johtava polku oli suoperäisessä maastossa. Tarkempi tarkastelu kuitenkin osoitti, että alue on muuta ympäristöään korkeammalla ja laskeutuu varsin jyrkästi hautausmaan ja myöskin Kukkomäentien suuntaan. Harjun päässä sijaitsi alueen korkein ja kuivin kaunis männik-kökangas, joka oli varattu ortodoksisen kirkon paikaksi ja jonka kohdalle oli jouduttu kirkon tontin johdosta tekemään varsin jyrkkä mutka. Virallisissa papereissa esiintyy tien nimenä Harjunselkä. Vuonna 1982 tie hyväksyttiin yleisessä katselmuksessa Harjukaduksi, jolloin katu otettiin virallisesti käyttöön.
Harjukatu lähtee keskustan suunnasta kirkonkylän kansakoulun nurkalta, jolla paikalla sijaitsee nykyisin kaupungintalo ja toisella puolella kadun päässä oli nimismies Ilmari Saranteen omakotitalo, jossa oli myöskin nimismiehen toimisto. Harjukadun oikealla puolella oli aikaisemmin rakennettu Matikan sahan omistama talo jossa tuolloin asui sahan teräasentaja Iivari Peurala perheineen. Samalla puolella seuraavan talon oli rakennuttanut 1952 Einari Juutilainen eläkepäiviään varten ja jonka talon kunta vuokrasi perheellemme virka-asunnoksi. Seuraavassa talossa, joka oli valmistunut 50-luvun vaihteessa, asui Sylvi Vartiaisen perhe.
Näkymä Harjukadun päästä 1966. Kuvannut Anssi Merenheimo (kaupungin arkisto).
Kiuruveden taajamassa ei tuolloin ollut viemäri ja vesijohtojärjestelmää, joten vesi joko tuotiin kuljetuksena tai saatiin omasta kaivosta ja pihan perällä oli ulkohuussi. Einari Juutilainen oli moderni mies ja hän antoi isälleni tehtäväksi rakennuttaa pihalle kaivon ja putken veden johtamiseksi sisälle. Kiuruveden kallioperä on varsin rikkonainen ja siksipä kaivot yleensä olivat huonoja. Vesi oli ruosteista ja usein se myöskin loppui varsinkin saunapäivinä. Kaivoamme paranneltiin vielä syventämällä, mutta saunavedet toi edelleen Keräsen Ville tai joku muu kylän hevosmiehistä.
Asuinpaikkana Harjukadun alue oli ihanteellinen asuinpaikka keskellä kylää ja kuitenkin metsän keskellä. Kansakoulun takana oli tiheä metsikkö, jossa kasvoi pitkiä hoikkia koivuja ja mäntyjä. Tarzania leikittiin ja heijattiin puusta toiseen. Metsikössä oli myöskin kesäisin paljon lintujen pesiä ja pesillä käynti oli poikien mielipuuhaa aina siihen saakka kunnes koulumme johtajaopettaja Otto Turunen puuttui hyviin harrastuksiimme rautaisella otteellaan. 50-luvun alussa ei ollut vielä televisiota harmina joten joudettiin touhuamaan ulkona, leikkimään ja pelaamaan.
50-ja 60-luvut olivat voimakkaan rakentamisen aikaa Kiuruvedellä, ja niinpä Harju-kadullekin alettiin rakentaa useita omakotitaloja. Tien rakentaminen polun paikalle tuli välttämättömäksi rakentamisen ja tietysti kulkemisen takia. Muistan, että automme jouduttiin jättämään kansakoulun nurkille varsinkin rospuuttoaikana.
Uuden kansakoulun valmistuttua perheemme muutti vanhan kansakoulun opettajien asuntotaloon 50-luvun puolenvälin jälkeen.
Seuraava tutustuminen Harjukatuun tapahtui vuonna 1970 jolloin muutin jo ukkomiehenä pienen perheeni kanssa Leikkimetsään eli poikavuosien leikkipaikalle. Tällöin Harjukatu oli saanut katu-ilmeen ja kaikki tontit oli jo rakennettu paitsi Asunto Oy Harjurinne ja 2000-luvun alussa rakennetut rivitalot aivan Harjukadun eteläpäässä. Leikkimetsä oli rauhallinen ja mukava asuinpaikka. Hyvänä esimerkkinä ihmisten välittämisestä toisis-taan oli tapaus, joka sattui eräänä kesänä. Olimme lähdössä kyläilemään muutamaksi päiväksi lasten kanssa ja lähtiessämme ulko-ovi jäi auki. Naapurissa olevan Rinnekodin palveluasuntojen asukkaat katsoivat mielellään lastemme perään ja huolehtivat muutoinkin ympäristöstä. Kun palasimme kotiin, tuli eräs vanhus kertomaan, että” teiltä ei ole viety mitään sillä me järjestimme ympärivuorokautisen päivystyksen!”
Perheen kasvaessa tuli sitten tarve jättää tämä niin kotoiseksi tullut asuinympäristö. Niin tutuksi tullut, että vielä monta kertaa työstä palatessa ajatuksissani ajoin Harjukadulle ja Leikkimetsän pihaan.
Muisteli Heikki Rautio
Seuraavaksi muistitietoa Harjukadun taloista ja asukkaista. Kuvat: Heikki Rautio
Haastattelut:
Osmo Pennanen synt. 1931, haastateltu 08.10.2013
Hilkka Peurala o.s. Kontro synt. 1931, haastateltu 09.10.2013
Eino Antti Tikkanen, haastateltu 10.10.2013
Helga Tenhunen, haastateltu 11.10.2013
Marja-Liisa Kelavuori o.s. Rautio, synt. 1940, haastateltu 11.10.2013
Anna-Liisa Martikainen o.s. Kyllönen, haastateltu 12.10.2013
Elvi Niskanen, haastateltu 18.10.2013
Esa Luttinen, haastateltu 18.10.2013
Marjatta Pulkkinen, haastateltu 19.10.2013
Käytetty lähteenä myös Museoviraston alueinventointilomakkeita Kiuruvesi 38, 39, 41 ja 43
Talot numerojärjestyksessä, parittomat numerot oikealla ja parilliset vasemmalla puolella katua
- Rakennettu 40 -luvulla nimismies Ilmari Saranteelle asunnoksi ja toimistotilaksi.
Harjukatu 1
2. Seuraava asukas metsäteknikko Arvo ja Laila Oinonen perheineen ja seuraavana Juhani ja Terttu Marjoniemi.
3. Kiuruveden kansakoulu rakennettu kaksikerroksinen puutalo v. 1885, muutettiin kunnantaloksi v. 1958.
Kirkonkylän anha kansakoulu. Vasemmalla optettajien asuntoja, oulun keittoja ja veistoluokka. Kylän puolella oli puuvaja ja ulkovesa.
Vuonna 1984 paikalle valmistui uusi kunnantalo, joka kaupungiksi muuttumisen myötä 1993 nimettiin kaupungintaloksi.
Kunnan väkeä 60 -luvulta. Kuv. E. Peltolan kotiarkisto.
Ylärivi vasemmalta: Hilja Ruotsalainen, Helvi Kallio, Airi Nousiainen, Hilkka Peurala, Eino Partanen, Veera Partanen ja Eino Kauranen
Keskirivi: ?, Maija-Liisa Soininvaara, Annikki Hyvärinen, Airi Vaarema, Raija Härkönen, Olavi Rautio, Liisa Kärkkäinen, ?, Antti Tikkanen ja Martti Räisänen
Alarivi: Kaarlo Karoluoto, Matti Kämäräinen, Aleksi Ruuska ja Aarne Tiilikainen (sos. siht.)
Kunnan väkeä 60-70 -luvuilta. Kuv. E. Peltolan kotiarkisto.
Ylärivi vasemmalta: Olavi Kärkkäinen, Jussi Huuskonen, Matti Kämäräinen, Kalle Röntynen, Kaarlo Karoluoto, tiemest. Cajan, Reino Röntynen, Hilja Ruotsalainen ja Erkki Tönkyrä
Keskirivi: Airi Nousiainen, Liisa Kärkkäinen, Hilkka Peurala, Kerttu Kärkkäinen. Lyyli Rahikainen, Kyllikki Ilvonen, Simo Lappalainen ja Ensio Saano
Alarivi: Liisa Niskanen, Airi Vaarema, Raija Härkönen, Maija Liisa Soininvaara, Helvi Kallio ja Heikki Härkönen.
Kunnan väkeä 70-luvulta. Kuva E. Peltolan kotiarkisto.
4. Ada Kyllönen rakennutti talon O. A. Raution piirus-tusten mukaan v 1959. Ada Kyllösen veljet pohjanmaalta toimittivat puutavaran rakennettavaan taloon. Talo valmistui useamman vuoden aikana ja valmistuttuaan toimi sekä asuntona että kotikampaamona. Talo myytiin heti Ada Kyllösen kuoltua ja seuraavana asukkaana oli Helluntaiseurakunnan saarnaaja Siekkinen. Talo on ilmeisesti ollut sen jälkeen useammalla omistajalla. Tällä hetkellä taloa hallitsee eläinlääkäri poikansa kanssa. Rakennus on ensimmäisenä oikealla edellä kuvassa, joka on ottetu Harjukadun päästä.
5. Asunto Oy Leikkimetsä, johon kuuluu kaksi rivitaloa n:ot 4 ja 6. Molempiin taloihin kuuluu 6 huoneistoa ja yhteiset sauna- ja kellaritilat. Talo n:o 4 on Harjukadun suuntainen ja n:o 6 on pääty Harjukadulle päin. Ensimmäisinä asukkaina olivat mm. hammasteknikko Juhani Pursiainen, opettaja Juhani Merenheimo, opettaja Ida Kesiö, Annikki ja Aarne Laukkanen Savijärveltä, Liisa ja Sofi Jauhiainen ja Sari ja Heikki Rautio. Talo n:o 6:den asukkaina olivat mm. kirjakauppias Anna Koskinen, Kaisa Rissanen ja tyttärensä pankkivirkailija Helga Rissanen, toimittaja Marjatta Pulkkinen, Reeta ja Kalle Lappalainen, Hilja ja Jafet Ruotsalainen, Martti ja Saima Heinonen sekä ylihoitaja Maire Pyhäjärvi.
Harjukatu 5
6. Harjukatu 5 on G Lindströmin suunnittelema talo, rakennettu 1956. Rakennuksen rakensi puolivalmiiksi Eino Gröhn. Hänen aikanaan rakennuksen alakerrassa asui Ada Kyllönen tyttärensä kanssa jonkin aikaa. Talon rakensivat loppuun uudet omistajat Aune ja Eero Jauhiainen. Eero Jauhiainen oli Lihakunnan karjanostaja. He rakensivat tontille kasvihuoneen ja perustivat pienen kauppapuutarhan, jossa myytiin mm. erinomaisia tomaatteja. Heillä oli myös navetta ja pari lehmää, jotka kesäisin olivat yhteislaitumella Kuorevirran alueella. Marjatta muisteli, kuinka he Jauhiaisen pojan, Antin, kanssa pääsivät kesäiltaisin lypsylle mukaan ”Kommeri-auton” kyydissä. Lehmiä oli vielä 1960-luvun alussa. Navetan paikalle Jauhiaiset rakensivat itselleen talon eläkepäivikseen. Aune Jauhiainen ehti asua talossa vain vähän aikaa. Talon ostivat apteekkari Jorma Lihtamo puolisoineen. Tällä hetkellä talossa asuu apteekkarin kuoltua Anna-Maija Lihtamo.
Harjukadun asuntonsa Jauhiaiset myivät Kiuruveden kunnalle perustettavaa hoitokotia varten.
Rakennusta on peruskorjattu 1984,1990 ja 2003. Kiinteistön viimeinen omistaja Terttu Houtsonen piti useita vuosia rakennuksessa hoitokotia. Tällä hetkellä kiinteistö on myynnissä.
Pulkkise talo.
7. Aino ja Veli Pulkkisen rakennuttama talo oli O.A. Raution piirtämä. Veli Pulkkinen itse suunnitteli talon huonejärjestyksen. Marjatta Pulkkinen muistelee isänsä kertoneen, että talo rakennettiin kansakoulun kaatopaikalle. Tontti oli ollut metsää ja ”ankkasavikkoa”, josta pitkään nousi lasinsirpaleita ja muuta rojua maata muokattaessa. Tontti vuokrattiin Kiuruveden seurakunnalta vuonna 1955 ja ostettiin omaksi 1975. Tontti oli kooltaan 1350 m2, iso tontti, niin kuin muutkin sen ajan tontit Harjukadulla. Talo valmistui vuonna 1957 ja sai lohkottaessa nimekseen Ainola vaimon ja tyttären mukaan. Tällä hetkellä talon omistaa toimittaja Marjatta Pulkkinen.
Marjatta Pulkkisen lapsuuden muistoissa tiellä oli mäkiä, oli Jauhiaisen mäki talo n:o 5 kohdalla ja Kankaanmäki talon n:o 15 kohdalla, siinä asuivat silloin Kangaskokot. Mäet jäivät siksi lapsen mieleen, että niitä oli helppo hyödyntää opetellessa ajamaan pyörällä.
Olli ja Raija Härkösen rakennuttama talo
8. Olli ja Raija Härkösen tontti on isokokoinen ja tontilla on useita komeita mäntyjä. Talo on rakennettu 50-luvun lopulla ja oli aravarahoitettu. Talon omistaa nyttemmin tytär Tarja.
Osmo Pennasen talo
9. Aino ja Osmo Pennanen rakensivat tälle tontille yksikerroksisen omakotitalon vuonna 1963. Aino oli pitkäaikainen kirjaston virkailija ja Osmo toimi eläkkeelle siirtymiseen saakka linja-auton kuljettajana. Heillä on kaksi lasta Katriina ja Jukka ja pojan mukaan kiinteistö sai nimekseen Jukkala. Vuonna 2013 kuolleen Aino Pennasen jälkeen taloa isännöi Osmo Pennanen.
10. Elsa ja Juho Mäyrän talo 50-luvulta oli rakennettu samalle kauniille männikkö-kumpareelle kuin Härkösen talo ja molemmat talot on suunnitellut O. A. Rautio. Elsa Mäyrä asuu edelleen talossa.
Matikan rakennuttama talo, jossa asuu nyt Erkki Murtomäki.
11. Sahanomistaja Antti Matikka rakennutti talon sahan työntekijöille vanhan talon hirsistä 1940- luvun lopulla. Saha-asentaja Iivari Peurala vaimonsa Veeran kanssa tulivat siihen vuokralle. Heidän kanssaan taloa asuttivat lapsista Veikko, Katri, Jorma, Kirsti, Ritva ja Sirpa. Jokainen lähti aikanaan eri puolille Suomea ja vain Veikko jäi Kiuruvedelle ja meni naimisiin Suistamolta tulleen Hilkka Kontron kanssa. He muuttivat aluksi vuokralle ja rakensivat oman talon Nivannotkon alueelle. Matikan sahan loputtua talon omisti aluksi Jussi Remes ja tällä hetkellä Erkki Murtomäki. Tämän talon jälkeen on tullut uusi katu eli Lähteentie, joka yhdistää Harjukadun Kukkomäentiehen.
Asunto osakeyhtiö Harjurinne
12. Asunto Oy Harjurinne rakennettiin 1970. Talossa on neljä huoneistoa ja alkuperäisiä asukkaita ovat Terttu Immonen ja Tuula Kukkonen. Tällä hetkellä talossa on lisäksi asukkaina Hanna Kärkkäinen ja Jouko Immonen ja Eeva ja Seppo Vehviläinen. Talo on muutettu harjakattoiseksi ja pihamaata ja ympäristöä on ehostettu. Talo on poikittain katuun nähden.
13. Metsäteknikko Einari Juutilainen vaimonsa Annin kanssa rakennutti talon arkkitehti Aarne Timosen B-tyyppitalon piirustuksilla itselleen eläkeasunnoksi. Kun rakennus-mestari Olavi Rautio vuonna 1952 tuli Kiuruvedelle, vuokrasi kunta talon hänelle. He asuivat siinä 1950-luvun loppupuolelle kunnes muuttivat Kokkosten jälkeen kunnantalon asuinrakennuksen viereen. Einari Juutilainen asui myös itse jonkin aikaa talossa, samoin hänen poikansa. Seuraavia asukkaita olivat Leena ja Pauli Nousiainen. Tällä hetkellä taloa isännöivät Erkki ja Laina Heinonen. He ovat kunnostaneet talon ja tontin erinomaisen kauniiksi.
Muuurari Närhen rakentama talo, jossa asuu Hyvösen perhe.
14 Muurari Emil Närhi ja hänen puolisonsa Elsa rakensivat talon vuonna 1959. Talon oli suunnitellut O.A. Rautio ja rahoitettu asutuskassa lainalla. Emil Närhin kuoltua Elsa hoiti taloa useita vuosia lapsiensa avustamana. Tällä hetkellä talon omistaa autokoulun omistaja Juha Hyvönen perheineen. Talo on perus-korjattu viimeisen omistajan toimesta.
15. Tämä vuonna 1950 Matti Auvisen rakentama talo on arkkitehti Aarne Timosen suunnittelema B-tyyppitalo. Siinä on ulkorakennus liitetty kulmittain itse taloon. Aluksi talossa asui kukkakauppias Sylvi Vartiainen tyttärensä ja poikiensa kanssa. Tämän jälkeen asukkaat ovat vaihtuneet useasti. Asukkaina olivat ainakin Kangaskokot perheineen ja Sahlströmit poikiensa Tapanin (Isäntä) ja Tuomon kanssa. Myöskin poliisiksi Kiuruvedelle muuttanut Martti Kotkanoja vaimonsa Maijan kanssa asuivat lapsineen tässä talossa ennen
16. kuin hankkivat rakennusmestari Laitisen perikunnalta talon Kukkomäentien ja Kirkkoharjuntien kulmasta. Myöhemmin taloa asuttivat Eemil ja Aino Remes lapsineen. Tällä hetkellä postilaatikossa on nimi Blomberg. Tämä on kadun vanhimpia taloja Matikan talon ohella.
Rahikaisten rakennuttamassa talossa asuvatMirva ja Onni Kainulainen
17. Kirjastonhoitaja Lyyli Rahikaisen talon on suunnitellut Hannes Rahikainen. Talo on rakennettu 1950-1960 lukujen vaihteessa. Marjatta Pulkkinen muisteli, että Lyyli Rahikaisen lähtiessä jokaviikkoisille käynneilleen kirjas-tolle, lähtivät seudun lapset seuraamaan häntä. Kirjasto oli avoinna kahtena päivänä viikossa ja Rahikainen hoiti kirjastoa oman työnsä ohella.
Seuraava omistaja, Jussi Asikainen, remontoi asuntoa ja rakensi ulkorakennuksen. Nykyisin talon omistaa Mirva ja Onni Kainulainen. He ovat edelleen kaunistaneet taloa ja pihapiiriä.
18. Tämän talon rakennuttivat yhteisesti sisarukset Ida ja Hilja. Kummankin sukunimeksi tuli Tikkanen, mutta heidän miehensä kirvesmiehet Samuli ja Heikki Tikkanen eivät kuitenkaan olleet sukulaisia. Heikki Tikkanen muutti paikkakunnalta ja näin Ida ja Samuli Tikkanen tulivat talon omistajiksi. Samuli Tikkasen kuoltua Ida Tikkanen hallitsi taloa yksin. Hänellä oli talon yläkerrassa vuokralaisia. Idan kuoltua talon omistajaksi on tullut ensi kertaa talon historiassa lapsiperhe keväällä 2013. He ovat paluumuuttajaperhe Kakko Vantaalta.
Palomäen talo
19. Seuraavan talon rakensi asutusneuvoja Onni Palomäki vaimonsa Helinän kanssa paikalla olleen vanhan talon hirsistä.
Talo on ollut asumat-tomana useita kymmeniä vuosia ja pahoin ränsis-tynyt. Nykyisin talon omistaa toinen pojista Kari Palomäki. Palomäen talon vierestä kulkee kapea rinnekatu vasemmalle kohti hautausmaata. Se on saanut nimen Rauhanpolku. Sen varrella on etinen Poudan talo, jonka nykyisin omistaa Kuonanoja.
20. B-tyyppitalon piirustuksilla on rakennettu myös Hugo ja Lydia Niskasen talo vuonna 1957. Hugo Niskanen eli yli 101 -vuotiaaksi ja häntä hoiti puuhakas opettajatytär Katri Niskanen. Katri Niskasen sairastuttua suuren talon ja pihan hoito on jäänyt sisaren, eläkkeellä olevan sairaanhoitaja Elvi Niskasen harteille. Kauniisti kukoistava piha on kuitenkin vielä ohikulkijoidenkin ilona.
21. Ortodoksisen seurakunnan tontti myytiin urakoitsija Esa Luttiselle vuonna 2001. Luttinen rakensi tontille kauniin rivitaloparin, jossa yhteensä kuusi huoneistoa. Rivitaloyhtiön nimeksi tuli As. Oy Kiuruveden Kirkkomännikkö. Kiinteistön nimi kuvastaa tontin kaunista männikköä, joka säästyi rakentamisen yhteydessä. Asukkaista voidaan mainita esim. Leena Remes ja Jaana Väisänen.
Armas ja Antti-Eino Tikkasen saneeraama talo, jonka rakennutti mestarihiihtäjä Viljo Pesonen vuosina 1967 – 1968.
22. Tämän talon rakensi mestarihiihtäjä ja urheiluliikkeen johtaja Viljo Pesonen vuonna 1967-1968. Hänen kuolemansa jälkeen perikunta myi talon vuonna 1984 Armi ja Eino-Antti Tikkaselle. He saneerasivat talon aivan uuteen uskoon. Talo sai tiiliverhoilun ja harjakaton kattoikkunoineen. Tontti on ollut Tikkasten omistusajan erittäin kauniissa kunnossa.
Nousiaisen talo
23. Matti ja Toini Nousiainen rakensivat talonsa Ortodoksisen seurakunnan tontin kohdalle Harjukadun mutkaan 1960-luvun alussa.
Matti Nousiaisen kuoltua yläasteen keittäjän toimesta eläkkeelle jäänyttä Toini Nousiaista on auttanut talonpidossa rakennus-insinööripoika Kari Nousi-ainen.
25. Seuraavan talon rakensivat Helga ja Lauri Tenhunen (Runnin Lassi) vuonna 1971.
Helga Tenhusen koti
Tällä hetkellä talo ja kaunista pihaa hoitaa Helga Tenhunen yksin. Tontin vierestä kulkee kevyenliikenteen väylä Kukkomäentielle.
27. Savon Voiman asentaja Arvo Rajakangas rakensi tämän talon vuonna 1968. Tällä hetkellä talossa asuu hänen leskensä Liisa Rajakangas
29. Meijerin isännöitsijä Touko Heinonen rakensi valkean tiilitalon itselleen ja vaimolleen Pirkolle 1980-luvun alussa ennen eläkkeelle siirtymistään vuonna 1992. Heidän muutet-tuaan Kuopioon talon ostivat Kaisu ja Kimmo Pennanen.
31. Kirkkoharjuntien ja Harjukadun kulmauksessa olevan talon rakensivat Arvo ja Anja Remes. Anna Remes ja Liisa Rajakangas olivat sisaruksia, joten tulivat tällä tavalla lähinaapureiksi, koska tontti 29 oli pitkään rakentamatta. Tapio ja Seija Pennanen Pohjoisniemestä ostivat tämän talon, jota nyt pitää kauniissa kunnossa Seija Pennanen yksinään